Sari Essayah Koulutus Has To

Sari Miriam Essayah (s. 21. helmikuuta1967Haukivuori)[2] on suomalainen kristillisdemokraattinen poliitikko, kansanedustaja ja puolueen puheenjohtaja vuodesta 2015 sekä entinen kilpakävelijä. Hän oli aiemmin kansanedustaja kaudella 2003–2007 ja Euroopan parlamentin jäsen kaudella 2009–2014. Essayah oli kristillisdemokraattien ehdokas vuoden 2012 presidentinvaalissa.

Urheilu-uransa aikana Essayah voitti kilpakävelyn maailmanmestaruuden ja teki seitsemän edelleen voimassa olevaa Suomen ennätystä.[3]

Urheilu-ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Essayah edusti aktiiviurallaan Lapinlahden Vetoa. Hän sijoittui 18-vuotiaiden EM-kilpailuissa 1985 Cottbusissa 5 000 metrin kävelyssä 11:nneksi. Rooman MM-kilpailuissa 1987 hän oli 10 kilometrin kävelyssä yhdeksästoista ja Budapestin halli-EM-kilpailuissa 1988 3 000 metrillä yhdeksäs. Vuonna 1989 hän sai pronssia Duisburginuniversiadien 5 kilometrillä.[3] Samana vuonna Essayahin valmentajaksi tuli Juha Väätäinen.

Essayah sijoittui Splitin EM-kisoissa 1990 10 kilometrin kävelyssä viidenneksi.[4]Sevillan sisäratojen MM-kilpailuissa 1991 hänet hylättiin 3 000 metrillä. Myöhemmin samana vuonna hän voitti kultaa Sheffieldin universiadeissa ja pronssia Tokion MM-kisoissa ajalla 43.13. 1992 Barcelonan olympialaisissa hän oli neljäs.[3]

Essayah oli Toronton sisäratojen MM-kilpailuissa 1993 seitsemäs 3 000 metrin kävelyssä. Saman vuoden maailmancupissa hän oli toinen ja voitti maailmanmestaruuden Stuttgartin kisoissa ajalla 42.59. Pariisin halli-EM-kilpailuissa 1994 hän oli kuudes ja voitti myöhemmin samana vuonna kultaa Helsingin EM-kisoissa ajalla 42.37. Göteborgin MM-kilpailuissa 1995 hän oli neljäs suomenennätysajalla 42.20. Atlantan olympialaisissa 1996 hän oli kuudestoista ja lopetti kävelijänuransa kauden jälkeen.[3] Hänet valittiin Vuoden naisurheilijaksi vuosina 1993 ja 1994.[5]

Poliitikon ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Essayah valittiin kristillisdemokraattien kansanedustajaksi Varsinais-Suomen vaalipiiristävuoden 2003 eduskuntavaaleissa.[6] Hän nousi puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi, muttei onnistunut uusimaan paikkaansa vuoden 2007 vaaleissa. Toukokuussa 2007 Essayah valittiin kristillisdemokraattien puoluesihteeriksi Annika Kokon erottua.[7]

Vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa Essayah valittiin Euroopan parlamenttiin 53 803 äänellä.[8] Hänen seuraajakseen puoluesihteeriksi valittiin puolueen varapuheenjohtaja Peter Östman.[9] Essayahin luottamustehtäviä Euroopan parlamentissa olivat jäsenyydet työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa sekä Israelin ja Välimeren unionin valtuuskunnissa. Vuoden 2014 EU-vaaleissa Essayah oli ehdolla toiselle kaudelle, muttei suuresta äänimäärästään huolimatta tullut valituksi ja kristillisdemokraatit menettivät samalla ainoan edustajansa Euroopan parlamentissa.[10] Ollessaan EU-parlamentissa 2009-2014 hän teki muutosesityksiä yhteensä 333 raporttiin, millä oli merkittävä vaikutus siihen, että Suomi oli kyseisellä vaalikaudella aktiivisin muutosesitysten tekijä meppimäärään suhteutettuna.[11] Samalla Essayah oli muutosesitysten lukumäärällä mitattuna toiseksi aktiivisin meppi.[12]

Essayah oli kristillisdemokraattien presidenttiehdokas vuoden 2012 presidentinvaaleissa. Hän sai 2,5 % äänistä sijoittuen kahdeksanneksi ja viimeiseksi.[13] Vaalin toisella kierroksella Essayah asettui tukemaan Sauli Niinistöä.[14]

Essayah on toiminut myös kuntapolitiikassa. Hän istui Paimion kunnanvaltuustossa vuosina 2009–2012 ja kaupunginhallituksessa vuonna 2009. Vuosina 1996–2000 hän oli Lapinlahden kunnanvaltuutettu.

Essayah valittiin uudestaan Kristillisdemokraattien kansanedustajaksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissaSavo-Karjalan vaalipiiristä 11 186 äänellä.[15]

Kesäkuussa 2015 Essayah ilmoitti asettuvansa ehdolle Kristillisdemokraattien puheenjohtajaksi Päivi Räsäsen luopuessa puheenjohtajuudesta elokuun 2015 puoluekokouksessa.[16]. Hänet valittiin puolueen puheenjohtajaksi vastaehokkaan, kansanedustaja Sari Tanuksen vetäydyttyä kilpailusta. [17] Hänen mukaansa sosiaalinen oikeudenmukaisuus on puolueelle oppositiokaudella tärkeää.[18]

Essayah on Paavo Väyrysen, Elisabeth Rehnin, Heidi Hautalan ja Timo Soinin ohella yksi vain viidestä suomalaisesta poliitikosta, joka on istunut niin kunnanvaltuustossa, eduskunnassa kuin Euroopan parlamentissakin sekä ollut ehdokkaana presidentinvaaleissa.

Elokuussa 2016 Sari Essayah valittiin jäseneksi Kansainväliseen olympiakomiteaan. Essayah valittiin toimeen Kansainvälisen olympiakomitean kokouksessa Rio de Janeirossa. Hän on Kansainvälisen olympiakomitean kahdeksas suomalaisjäsen. [19]

Poliittisia näkemyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puheenjohtajaksi valintansa jälkeen Essayah ilmoitti tavoitteekseen kehittää kristillisdemokraateista puolueen, jota voi verrata Saksan CDU-puolueeseen. Essayah totesi tarvittavan työmarkkinauudistusta. Häneen mukaansa Suomi on jäänyt 1990-luvulle Ruotsin ja Tanskan tehdessä uudistuksia.[20]

Essayah vastustaa sukupuolineutraalia avioliittoa [21] ja alkoholilain kokonaisuudistusta [22]. Essayah on pitänyt ruotsin kielen vapaaehtoisuuden lisäämistä "kyseenalaisena linjauksena". [23] Hän vastustaa eutanasiaa [24] ja puolustaa perhevapaiden kiintiöimistä äidille mm. 6+6+6-mallin sijaan. [25]

Hän on todennut evoluutiosta, että ”Enhän minä voi samanaikaisesti uskoa siihen, että Jumala on kaiken luoja ja ylläpitäjä, ja siihen, että kaikki on lähtenyt tyhjästä muodostumaan.” [26].

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sari Essayahin isä on marokkolainen ja äiti suomalainen. Koulutukseltaan Essayah on kauppatieteen maisteri. Hän valmistui Vaasan yliopistosta vuonna 1995 pääaineenaan laskentatoimi. Urheilu-uran ja eduskuntatyön välisinä vuosina 1997–2003 hän työskenteli tilintarkastajanaPwC:n palveluksessa sekä laskentatehtävissä TeliaSoneralla.

Essayah on toiminut kristillisenä evankelistana helluntaiherätyksessä. Hän tuli helluntailaiseen uskoon 1980-luvun lopulla.[27] Essayah uskoo Raamatun luomiskertomukseen eikä koe, että se olisi ristiriidassa tieteellisen maailmankuvan kanssa.[27]

Essayah asuu Lapinlahdella talossa, joka on rakennettu tontille, jonka hän sai voitettuaan kävelyn MM-kultaa Stuttgartissa.[28] Essayahin puoliso on Robert Knapp ja heillä on kaksi tytärtä Noora ja Nea Knapp.

Urheilusaavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sari Essayah teki kävelyuransa aikana Suomen ennätyksiä seitsemällä eri matkalla ja kaikkien matkojen ennätykset ovat edelleen (2016) voimassa.[29][30]

Aikuisten sarjan SM-mitalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

LajiKultaaHopeaaPronssia
5 km kävely1987, 1988, 1989, 1990, 1991, 1992, 1993, 19941984, 1985
10 km kävely1988, 1989, 1990, 1991, 1993, 1994, 1995, 19961985
20 km kävely1995, 1996
LajiKultaaHopeaaPronssia
3 km kävely1988, 1989, 1991, 1994

Ennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

LajiAikaPaikkaPäivä
3 000 m kävely11.59,60Lapinlahti27. kesäkuuta 1993
5 000 m kävely20.28,62Tuusula9. heinäkuuta 1994
10 000 m kävely42.37,0hFana8. toukokuuta 1993
5 km kävely21.15,6Lapinlahti12. elokuuta 1989
10 km kävely42.20Göteborg7. elokuuta 1995
20 km kävely1.32.05Vantaa5. toukokuuta 1996
Maratonjuoksu2.50.10Frankfurt29. lokakuuta 1995
LajiAikaPaikkaPäivä
3 000 m kävely12.06,10Toronto13. maaliskuuta 1993

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑Konttinen, Jussi: Körtti, juutalainen, muslimi – HS selvitti kansanedustajien uskonnolliset vakaumukset Helsingin Sanomat. 17.5.2015. Viitattu 17.5.2015.
  2. ↑Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 109. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
  3. abcdefghSari Essayah Tilastopajan tietokannassa(vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu)
  4. ↑Lindfors, Jukka: Yleisurheilun EM-kisat Splitissä 1990 Yle Elävä arkisto. 22.8.2007. Viitattu 29.10.2014.
  5. ↑Marko Yli-Hannuksela Vuoden urheilija MTV.fi. 22.12.2004. Viitattu 17.10.2009.
  6. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 2004, s. 183. Helsinki: Otava, 2003.
  7. ↑Essayah teki pikapaluun politiikkaan MTV3.fi. 18.5.2007. Viitattu 29.10.2014.
  8. ↑Vahvistettu tulos. Perussuomalaiset ja Vihreät menestyivät europarlamenttivaaleissa 2009 12.6.2009. Tilastokeskus. Viitattu 29.10.2014.
  9. ↑Peter Östmanista kristillisdemokraattien puoluesihteeri MTV.fi. 6.8.2009. Viitattu 29.10.2014.
  10. ↑Eniten ääniä saanut nainen jäi ilman parlamenttipaikkaa Yle Uutiset. 25.5.2014. Viitattu 25.5.2014.
  11. ↑VoteWatch Europe: End of term scorecard:The activity records of MEPs analysed by Member State Viitattu 19.1.2015.
  12. ↑VoteWatch Europe: European Parliamen, Council of the EU Viitattu 19.1.2015.
  13. ↑Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto selviytyivät toiselle kierrokselle presidentinvaalissa 2012 26.1.2012. Tilastokeskus. Viitattu 29.10.2014.
  14. ↑Niinistölle tukku tukijoita Iltalehti.fi. 26.1.2012. Viitattu 29.10.2014.
  15. ↑Valitut ehdokkaat Vaalit.fi. 22.4.2015. Oikeusministeriö. Viitattu 24.4.2015.
  16. ↑KD:n Sari Essayah asettuu ehdolle puheenjohtajaksi MTV.fi. 1.6.2015. Viitattu 1.6.2015.
  17. ↑KD:n johdossa on nyt ”ihka aito savolainen” 29.8.2015. Viitattu 29.8.2015.
  18. ↑http://yle.fi/uutiset/essayah_puolue_tarvitsee_muutosta/8034994
  19. ↑STT: Sari Essayah valittiin KOK:n jäseneksi – “Nyt on momentum vahvistaa urheiluliikkeen arvoja” Satakunnan kansa. 4.8.2016. Viitattu 5.8.2016.
  20. ↑Karoliina Liimatainen: Essayah: Suomesta on tulossa museo Helsingin Sanomat. 30.8.2015. Viitattu 30.8.2015.
  21. ↑Sari Essayah: Normi- vai neutriliitot
  22. ↑Sari Essayah: Hallitukseen on muodostumassa "jonkinlaista oppositiota" alkoholilain uudistuksessa
  23. ↑Sari Essayah: Talouden ja työllisyyden kovan ytimen hoito jäi sulle-mulle -salkkujaon jalkoihin
  24. ↑Hyvää saattohoitoa, ei eutanasiaa
  25. ↑Onneksi edes EU suojelee synnyttäneitä äitejä!
  26. ↑Sari Essayah ei usko evoluutioon – kertoo, mihin vaaditaan kaikkein kovinta uskoa
  27. ab"Määrätietoinen konservatiivi", Helsingin Sanomat 4.1.2012, sivu A8. Oikaisu Helsingin Sanomat 5.1.2012. sivu A9
  28. ↑Jaana Martikainen: Sari Essayah muutti takaisin Lapinlahdelle Savon Sanomat. 16.4.2014. Viitattu 17.4.2014.
  29. ↑SUOMEN ENNÄTYKSET tilastopaja.org. Viitattu 5.8.2016.
  30. ↑SUOMEN HALLIENNÄTYKSET tilastopaja.org. Viitattu 5.8.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskunta käy vielä ennen kuntavaaleja tarpeellisen välikysymyskeskustelun ammatillisen koulutuksen tilanteesta. Ammatillinen koulutus on perinteisesti ollut laadukasta ja arvostettua Suomessa. Koulutuksen taso on kuitenkin vaarassa heikentyä ja osin on jo heikentynyt.

Ammattikoulutus on nimittäin ollut suurin kärsijä säästöissä. Vuonna 2017 ammatillisen koulutuksen rahoitus on 310 miljoonaa euroa, eli 15 prosenttia pienempi kuin se oli vuonna 2013. Tämän hallituksen ammatilliseen koulutukseen kohdistetut mittavat 190 miljoonan euron säästöt on ajoitettu taitamattomasti jo tälle vuodelle, vaikka ammatillisia oppilaitoksia koskeva reformilainsäädäntö tulee voimaan vasta vuoden 2018 alusta.

Reformin tavoitteena oli turvata aloituspaikat eri puolilla Suomea. Rajut leikkaukset ovat kuitenkin nyt johtamassa aloituspaikkojen määrän laskuun lähes viidellä tuhannella tänä vuonna. Tämä puolestaan uhkaa koulutuksen alueellista saavutettavuutta. Kiireellisesti toteutetut leikkaukset voivat johtaa harkitsemattomiin ja aluepoliittisesti vahingollisiin ratkaisuihin. Monessa oppilaitoksessa nuorten ja aikuisten koulutuksen väliset raja-aidat on kaadettu jo aiemmin. Samoin säästöt on jo pitkälti haettu järjestäjäverkosta, hallinnosta ja yhteisistä tukipalveluista. Jäljellä on enää mahdollisuus leikata opetuksen määrästä ja laadusta. Moni oppilaitos vähentääkin työntekijöitä ja luopuu toimipisteistään.

Joillakin nuorilla opintoihin hakeutuminen voi tyssätä pitkiin välimatkoihin tai asumisen kalleuteen opiskelupaikkakunnalla. Kun hallitus samalla leikkaa opintotuesta, on monen nuoren toimeentulo entistä haastavampaa. Lainapainotteisuuden lisääntyminen arveluttaa myös monia nykyisillä työllistymisnäkymillä.

Aluepoliittisen huolen lisäksi erityisesti poikien ja nuorten miesten syrjäytyminen huolettaa. Elinkeinoelämän valtuuskunnan selvityksen mukaan 79 000 25-54 –vuotiasta miestä on pudonnut kokonaan pois työelämästä tai koulutuksesta. Joukossa on pitkäaikaistyöttömiä, mutta vielä isompi osa on ns. kadonnut eli täysin rakenteiden ulkopuolella. Jos koulutuspaikkoja ei ole, näiden määrä uhkaa kasvaa entisestään.

Reformissa on määrä uudistaa koko ammatillinen koulutus: koulutuksen rahoitus, ohjaus, tutkintorakenne, koulutuksen toteuttamismuodot sekä järjestäjärakenne. Siinä on sisällä hyviä elementtejä, mutta ne uhkaavat vesittyä rahapulassa. Reformissa on laskettu todella paljon yrityksissä tapahtuvan koulutusvastuun varaan. On epäselvää, pystyvätkö yritykset tarjoamaan kaikille mielekästä oppimispaikkaa, miten opiskelun ja työnteon raja vedetään, kuinka opettajien valvonta työpaikolla toteutetaan ym. Vastuukysymykset ja ohjaaminen kuormittavat jo tällä hetkellä yritysten henkilöstöä.

Oppilaitosten arjessa leikkaukset näkyvät jo nyt eli koulutustarjonta supistuu ja lähiopetus vähenee, samoin opetushenkilökunta. YT-neuvottelut henkilöstön vähentämiseksi on käyty jo 102 ammatillisessa oppilaitoksessa ja 684 opettajaa on irtisanottu tähän mennessä. Lisäksi tulevat osa-aikaistamiset ja määräaikaisuuksien lopettaminen. Ammattitaitoisen lähiopetuksen vähentyminen uhkaa myös lisätä koulupudokkuutta ja opintojen keskeyttämistä, joka on jo ammatillisessa koulutuksessa yleisempää kuin muutoin.

Suomessa menestymisen mahdollisuudet riippuvat paljolti koulutuksesta. Meillä ei ole varaa päästää nuoriamme syrjäytymään työelämästä riittämättömän ammattikoulutuksen tähden. Hätäisten leikkausten sijasta tarvitaan kestäviä ja harkittuja toimintatapoja, hyviä rakenneuudistuksia ja säästöjen toteuttamista vain uudistusten sallimissa puitteissa.

Categories: 1

0 Replies to “Sari Essayah Koulutus Has To”

Leave a comment

L'indirizzo email non verrà pubblicato. I campi obbligatori sono contrassegnati *